Lukupiiri 5/2025 - Clare Pooley: Totuushaaste

 Kaikki valehtelevat elämästään. Entä jos kertoisikin totuuden?

79-vuotias taiteilija Julian kirjoittaa kipeästä yksinäisyydestään vihkoon, jonka nimeää Totuushaasteeksi. Hän jättää sen Monican kahvilaan ja Monica sen löytää, on mies jo kadonnut. 
Monican luettua Julianin kirjoittamat ajatukset, hän kirjoittaa omat kaipuunsa ja ajatuksensa.

Niin Totuushaaste etenee ja täyttyy aidoista tarinoista. Pian etenee myös hyvien tekojen ketju, kun vihko vie yhteen kuusi toisilleen vierasta ihmistä ja tuo mukanaan yllättävää ystävyyttä.

Kannen suunnittelu Riikka Turkulainen

Kirjassa on sivuja 448 ja löytyy myös äänikirjapalveluista. 
Lukuaikaa voidaan pidentää, jos tuntuu siltä, että kuukausi ei riitä?

Clare Pooley on englantilainen kirjailija, joka on valmistunut Cambridgen yliopistosta ja työskenteli 20 vuotta mainostoimistossa, kunnes jäi kotiäidiksi ja alkoi kirjoittaa blogia. Siinä hän kertoi selättämästään päihderiippuvuudesta ja julkaisi myöhemmin aiheesta alkoholistiäidin muistelmat. 

Paljastettuaan henkilökohtaisesti, kuinka näennäisen täydellinen elämä olikin ollut jotain ihan muuta, syttyi kipinä esikoisromaaniin Totuushaaste.

Löysin tämän kirjan luettavaksi, kun kirjaston sivuilla oli Pooleyn uusin (?) kirja. Ajattelin sen olevan hankala saada nopeasti luettavaksi ja tutkin, mitä muuta hän on kirjoittanut. 
Googlen kautta pääsin lukemaan kirjasta muutaman sivun ja sen perusteella päädyin valitsemaan luettavaksi tämän kirjan. 

*******

Otan ilman muuta vastaan kritiikkiä kirjavalinnoille, mutta olen ajatellut asiaa siltä kantilta, että kun on kesä ja maailmantilanne se mikä on, luetaan vähän kevyempiä hyvän mielen kirjoja. 
Olen iloinen, että olette tarttuneet valitsemiini kirjoihin - olen samalla saanut teiltä vinkkejä siitä millaisia kirjoja te luette. Niiden pohjalta on helpompi etsiä luettavaa niin, että tulisi jokaiselle jotakin, eikä vain minun mieleni mukaisia kirjoja ☺️

Mukavaa ja lämmintä heinäkuuta; luetaan ulkona viltin päällä tai sisällä viltin alla 🌞 (Muistakaa aurinkorasva ja hellehattu)

Ja kirjojahan voi tietenkin kommentoida sitä mukaa kun ne on lukenut - ei näille ole niin tarkkoja lukuaikoja, eihän? Eli vaikka uusi kirja on jo "tullut" luettavaksi, ei mitään hätää: jos edellinen kirja on kesken, kirjoita mielipiteesi ja ajatuksesi vaikka syyskuussa jos ei aiemmin ole aikaa - kaikista kommenteista tulee minulle viesti sähköpostiin, jotta voin vastata sinulle.

Lukupiiri 4/2025 - Sanaka Hiiragi: Unohdettujen muistojen valokuvaamo

 Jos saisit tallentaa elämästäsi yhden muiston, mikä se olisi?

Aika vaikea kysymys, ainakin minulle. Ainakaan sinä aikana kun tein päätöksen tämän kirjan valinnasta Lukupiirin seuraavaksi kirjaksi, en osannut tehdä valintaa - niin monta hetkeä elämässäni on, jotka haluaisin tallentaa. 

Herra Hirasakan valokuvaamo on maaginen paikka. Se sijaitsee elämän ja kuoleman välissä, ja siellä on valokuva jokaisen sinne saapuvan ihmisen jokaisesta eletystä päivästä. Ennen tuonpuoleiseen siirtymistä tulijalla on vielä mahdollisuus palata hetkeksi ajassa taaksepäin ja käydä Hirasakan kanssa valokuvaamassa yksi erityisen tärkeä hetki elämässään. Kun tuo merkityksellinen muisto on tallennettu, on kuvakokoelma valmis ja vieras saa pyörivän taikalyhdyn valossa nähdä koko elämänsä lipuvan kuvina silmiensä editse ennen kuin hän siirtyy rauhassa ikuisuuteen. 

Liian nuorena väkivaltaisesti kuolleen tytön kanssa Hirasaka haluaa kuitenkin muistojen tallentamisen sijaan luoda uusia. Mutta tulevaisuuteen ei voi puuttua rankaisematta...

Kaunis ja viisas hyvän mielen romaani elämästä, toivosta ja ihmiskohtaloiden yhteenkietoutumisesta.

Sanaka Hiiragi (s. 1974) on Tokiossa asuva palkittu kirjailija ja japanin kielen opettaja. Hiiragin rakkaus vanhoihin kameroihin ja valokuviin heijastuu hänen kirjallisessa tuotannossaan.

Teksti: Hiiragi, Sanaka
Kääntäjä: Markus Juslin
Kustantaja: Minerva
Sivuja: 213



Kirjan pitäisi löytyä useammastakin äänikirjapalvelusta, vain Celiassa sitä ei näyttänyt vielä olevan.


Ja jälleen joudun tekemään teille tunnustuksen - jonka varmaan moni kyllä tietääkin, ken on on Pöllönkulmalla käynyt 🫣

Olen astunut japanilaisen kirjallisuuden suohon ja olen siellä jo aika syvällä, ainakin vyötäröäni myöten. Ja siitä, etten pääse sieltä enää pois, pitää huolen Poika. Hän pitää huolen myös siitä, että ainakin toisen japanilaisen kirjan joudutte ennen pitkää lukemaan: kunhan hän saa sen käännettyä ja kaikki kustantamiseen liittyvät asiat on hoidettu, niin aikanaan.
Julma Lukupiirin vetäjä siis...

Lukupiiri 3/2025 - Alan Bennett: Epätavallinen lukija

Mitä kuninkaalliset lukevat? 

Kaikki on koirien syytä. Ilman niitä kuningatar tuskin olisi seonnut kaunokirjal- lisuuteen. Hänen Majesteettinsa tulee lainanneeksi kirjastoautosta ensin yhden romaanin, sitten toisen, ja pian hän ahmii kirjoja intohimolla, joka saa koko hovin pois tolaltaan. Kuningattaren lähipiiri pääministeri myöten saa nimittäin huomata, että kirjallisuus on räjähdysherkkää tavaraa - kirjaimellisesti. 

 

           

Lopulta vaakalaudalla on koko kuningaskunnan tulevaisuus.

Teksti: Alan Bennett
Kääntäjä: Heikki Salojärvi
Kustantaja: Basam Books
Sivuja: 115

Lukupiirin kolmanneksi kirjaksi eteeni pöllähti tällainen. Ei aavistustakaan kirjailijasta, minkälainen on hänen tyylinsä kirjoittaa, mutta itseäni alkoi tietenkin kiinnostaa, mitä kuninkaalliset lukevat. Arvelin, että teitäkin kiinnostaisi? 

Alan Bennett on v. 1934 syntynyt englantilainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä ja kirjailija. Hän on myös lukenut suosittuja kirjoja äänikirjoiksi. 
Hänen kirjoistaan on käännetty suomeksi vain tämä Epätavallinen lukija.

***************

Huhtikuu alkaa olla jo lopuillaan ja monen kevättyöt puutarhassa jo täydessä vauhdissa, jotkut vielä odottavat lumen ja maan sulamista. 
Valitsemani kirja on tällä kertaa aika lyhyt - ainakin sivumäärän perusteella; ehdimme varmaankin lukea sen toukokuun loppuun mennessä?

Haluatteko pitää taukoa kesän ajan ja jatkaa vaikka syys- tai lokakuussa? 
Minulle käy kummin vain.

Onko kirja/kuukausi hyvä "tahti" vai pitäisikö lukuaikaa olla enemmän? 

Lukupiiri 2/2025 - A. W. Yrjänä: Joonaanmäen valaat - seikkailukertomus

 Lähdettehän kanssani seikkailulle Joonaanmäelle? 

Kiitos teille kaikille, jotka rohkeasti ja innokkaasti lähditte mukaan Lukupiiriin - ja annoitte vieläpä melkoisen suuren päätäntävallankin kaikesta minulle. Olen enemmän kuin iloinen ja toivon, että saadaan tämä toimimaan. 
Aina ei kirjavalinnat tietenkään voi osua kohdalleen, mutta toivon, että valinnoistani löytyisi sellaisia "oho"- tai "ahaa" -elämyksiä. Kuin myös toivon vinkkejä: kirjailijoista, aiheista (dekkareita, elämäkertoja, feel good - chick lit/hyvän mielen kirjoja) tai palataanko joskus niihin nuoruuden kirjoihin, joita kerran Pöllönkulmalla muisteltiin?

Tätä kirjaa valitessa mietin muun ohella sivumäärää 🤔 
Jos löydätte tämän kirjan ja lähdette kanssani seikkailulle; kertokaa muistaessanne mikä olisi sopiva sivumäärä vai onko sillä väliä.
 

*****************

Joonaanmäki on tuulen kynsimä saari jossain päin Suomenlahtea, ihan vähän tunnetun maailman tuolla puolen. Siellä, erään hiekkaisen lahdelman hujakoilla, asuvat Inkeri ja Johannes sekä monenkirjava joukko mitä eriskummallisimpia ihmisiä.

Saarella ystävyys on lujaa, eläimet kaunopuheisia, koneet salaperäisiä, kirjat ikivanhoja, siideri kuivaa, kirsikkahillo makeaa ja elämä kaikkinensa miellyttävän verkkaista.

Mutta sitten elokuun taittuessa jo syksyyn maa järkähtää ja eteen aukeaa niin syvä arvoitusten sokkelo, että sen selvittämiseksi Joonaanmäen väki saa seilata maailman ääriin ja vieläkin kauemmaksi.

Joonaanmäen valaat on runollisen vanhanaikainen seikkailukertomus jossa ihmiselon arki ja ihmetys kohtaavat saumattomasti.
A. W. Yrjänän maailma on kuin Tove Janssonin, Jules Vernen ja Hugo Prattin yhteistuumin keittelemä. 

"Se on syvästi inhimillinen, hivenen outo, melkoisen leikkisä ja paikka paikoin myös aavistuksen pelottava." 

Teksti: A. W. Yrjänä
Kustantaja: Johnny Kniga
Sivuja: 232

**************

Lukupiiri 1/2025 - Sisko Istanmäki: Yöntähti

 EI KIIRETTÄ, LUKUAIKAA ON 30.4. ASTI 

Teksti: Sisko Istanmäki
Kustantaja: Tammi, 2008

Sivuja: 205

Lukupiirin ensimmäinen kirja, Sisko Istanmäen Yöntähti. Kirjan takakannessa kirjasta kerrotaan näin: 

"Lapsuuden koulutalon eteiseen alkaa saapua vieraita vanhuksia, mutta tunnistaminen alkaa heti. Liverretään kuin linnut, ai sinähän se olet!
Taannoiset pojanvintiöt ovat muuttuneet papparaisiksi, ja entiset tytöt kävelevät kankeasti ja voihkivat polvien kipeyttä.
Sitten Norma kilistää kupin reunaa ja pyytää hiljaisuutta. Hän nostaa näkyville valokuvan.
- Tässä on unelmien talo, huoneita vaikka kymmenelle, hän sanoo ja tarjoaa asuinkumppanuutta vanhoille luokkatovereilleen. - Ystävyyden talo. Rauhamäki. Eikö olekin sopiva nimi? 
Kiusaantuminen leviää huoneeseen kuin sumu.
Viikkojen vieriessä muutama halukas kuitenkin ilmaantuu. Rauhamäkeen muuttavat Norman ja keittäjä Nellin lisäksi Kielo, jonkinlainen kirjailija, kolmannen luokan kuvataiteilija Helmi ja poikamiespappi Herbert. Heillä on syynsä, mikä kullakin.
Mitään rauhan tyyssijaa talosta ei tietystikään muodostu, reviirien merkintä alkaa jo ulkoportailla.

*

Yöntähti on hirteheinen kuvaus vanhuudesta. Se tarkastelee ironisoiden mutta samalla hellästi kirjailijan työtä ja luovuuden loppumista"

Ääni-/e-kirjana kirja on ilmestynyt 7/2023, Saga Egmont -kustannuksen toimesta,  jos oikein ymmärsin. 
Saa oikaista, jos teillä on oikeaa tietoa. 

************************************

Lukemiselle on siis vielä runsaasti aikaa.

Tein tämän päivityksen, jotta kommentteja, mielipiteitä ja ajatuksia kirjasta voi kirjoittaa tänne sitä mukaa kun siltä tuntuu - ei siis tarvitse
odottaa minun lupaani 😊

Mukavaa alkavaa keväistä lukuviikkoa! 

Lukupiirin aloitus ja kirja 1/2025

 Iso kiitos teille kaikille 🌹

Olen miettinyt tätä Lukupiiri -asiaa jo pidemmän aikaa ja nyt kun rohkaisin hurjan luontoni, olen todella iloinen, miten moni teistä innostui/kiinnostui asiasta!
Lupaan tehdä parhaani, että saadaan tämä toimimaan ja mielellään niin, että tämä olisi toiminnassa mahdollisimman pitkään. 

Rehellisesti sanottuna, ei oikein ole aavistustakaan, mitä pitäisi kaikkien sääntöjen mukaan tehdä, mutta mennään meidän tavalla, eikö? 
Yritin kyllä kovasti etsiä jotain, mistä olisin nähnyt, miten muut ovat netissä aloittaneet, mutta enpä niitä juuri löytänyt. 

Lueskelin ja laskeskelin kommenteista ja moni oli sitä mieltä, että oma blogi Lukupiirille olisi kiva; ja kun monelle kävi mikä vaan, päädyin tähän ratkaisuun. 

Itsekkäästi nimesin tämän Pöllön Lukupiiriksi, kun en muutakaan keksinyt, mutta se voidaan vaihtaa, jos siltä tuntuu.

Muutamaa asiaa ajattelin varmistaa teiltä, oletteko samoilla linjoilla minun kanssa:

1 ei ole pakko lukea kirjaa nyt uudestaan, jos on lukenut sen joskus aiemmin, mutta kommentointiin ja ajatusten vaihtoon saa tietenkin osallistua

2 ei ole väliä lukeeko vai kuunteleeko

3 nippelitietokin on tervetullutta, eikö? Eli "vain seuraajat" voivat hyvinkin kertoa kommenteissa sellaista

4 kaikkien mielipiteet ja kommentit ovat saman arvoisia

Yksi tärkeä kysymys (jonka ratkaisuksi minulla on ehdotus): miten valitaan luettavat kirjat?

Aion taas röyhkeästi aloittaa ja antaa ensimmäisen luettavan kirjan nimen. 
Sitten katsotaan kuka ensimmäisenä kommentoi siihen ensimmäiseen postaukseen ja hän valitsee seuraavan kirjan? (Rikonko jotain lakia jos teen listan jo etukäteen?)

Onko lukuaika 1-1,5 kk hyvä? 

Menikö jo liikaa pomottamiseksi 🫣

Ensimmäiseksi kirjaksi valitsin

Sisko Istanmäki: Yöntähti

EDIT: Vielä luettavana olevan kirjan viimeisiä sivuja lukiessa tuli mieleen, että jos jonkun kirjan aihe tuntuu useammasta liian ahdistavalta, voidaan kirja vaihtaa toiseen? 
Mitään kirjaahan ei ole pakko lukea.

Olisi myös mukava tässä alkutaipaleella "kuulla" millaisia kirjoja kukin mielellään lukee ja minkä hyllyn ohi kirjastossa nopeuttaa askeleita 😜